Nykyeduskunnan koostumus murrosvaalien tulos

Eduskunta naisistuu vaali vaalilta

Naisten osuus on noussut yhteiskunnan eri osa-alueilla, myös päätöksenteon huipulla. Eduskunta on ollut kansainvälisesti vertaillen varsin naisvaltainen, vaikka naiskansanedustajien määrä onkin ollut pienempi kuin mieskansanedustajien. Eduskunnassa istuu tällä hetkellä ennätykselliset 86 naista.
Kansanedustuslaitoksen tärkeimmät tehtävät ovat tulleet entistä enemmän naisten ulottuville. Nykyisessä eduskunnassa valiokuntien puheenjohtajiksi valittiin kuusi naista ja kymmenen miestä. Varapuheenjohtajiksi valittiin kahdeksan mieskansanedustajaa ja kahdeksan naiskansanedustajaa.

Eduskuntaryhmien uusiutuminen voimistuu murrosvaaleissa

Parlamentaarinen kokemus mahdollistaa asioihin vaikuttamisessa tärkeiden johtotehtävien saamista ja asiantuntemuksen kertymistä sekä auttavat luomaan politiikassa tärkeitä luottamussuhteita ja kilpailemaan uudelleenvalinnasta uusien kansanedustajaehdokkaiden kanssa.

Noin kolmannes kansanedustajista on vaihtunut neljän vuoden välein. Vuoden 2011 eduskuntavaalien tuloksena eduskunnan koostumus muuttui keskimääräistä enemmän, sillä uusia kansanedustajia valittiin 75 (37,5 %). Yhdeksän kansanedustajaa teki paluun oltuaan poissa edelliseltä vaalikaudelta.

Kolmen suuren sijaan eduskunnassa on nyt neljäs suuri puolue, sillä Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kasvoi 34 uudella kansanedustajalla 39 paikkaan, myös Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen eduskuntaryhmiin valittiin runsaasti uusia kasvoja.

Valtiopäiväkokemus laskee puoluekartan murroksessa

Eduskunnassa vallitsee senioriteettiperiaate, ”nokkimisjärjestys”, kansanedustajien välinen hierarkia, jota mitataan valtiopäiväkokemuksella, valtiopäivien lukumäärällä.
Eduskunnan koostumuksen muuttuessa voimakkaasti kansanedustajien keskimääräinen valtiopäiväkokemus on laskenut. Istuvien kansanedustajien keskimääräinen valtiopäiväkokemus on nyt alle kahden vaalikauden pituinen eli 6,4 valtiopäivät.
Eduskuntaryhmien uusiutuminen vaikuttaa myös johtotehtävävalintoihin. Eduskuntaryhmät valitsevat kansanedustajat suureen valiokuntaan ja 15 erikoisvaliokuntaan koko vaalikaudeksi. EU-valiokuntana toimivaan suureen valiokunta ja tärkeisiin erikoisvaliokuntiin, kuten ulkoasiain-, valtiovarain- ja perustuslakivaliokuntaan, ja valiokuntien johtotehtäviin on valittu valtiopäiväkokemuksella mitattuna keskimääräistä kokeneempia kansanedustajia. Valiokuntapuheenjohtajien keskimääräinen valtiopäiväkokemus on11,6 valtiopäivät. Kahdella perussuomalaisella valiokuntapuheenjohtajalla ei ole aikaisempaa kokemusta kansanedustajuudesta. Myös valiokuntien varapuheenjohtajien parlamentaarinen kokemus on ollut keskimäärin korkeampi kuin riviedustajien.