Edunvalvontaa satakuntalaiseen tapaan

Mistä on johtunut, että Pori ei ole päässyt maakunnalliseksi/alueelliseksi veturiksi?

Edunvalvontaa on voitu suorittaa vuosikymmeniä, missä se on luurannut (toimijoita on ollut ja on) tai miksi edunvalvonta ei ole toiminut tyydyttävällä tasolla? Satakunnalla on kuluvalla vaalikaudella yksi ministeri, yksi oman puolueensa eduskuntaryhmän pj ja yksi puolueensa vpj, ja siltikin tuntuu, että taistelemme vain olemassa olevista valtion satsauksista ja investoinneista. Seuraava "päätaistelu" käydään mitä ilmeisemmin maakunnan varuskunnista. Kasitie on ollut maakunnallisen edunvalvonnan ”kukkanen”. Miksi esim. Kirjurinluoto-Pohjoisranta-Eteläranta -akselilla ole saatu aikaiseksi mitään sen enempää? Hyödynnämmekö me paikallisesti monia tapahtuamiamme tarpeeksi hyvin?

Miten edunvalvonta saadaan "veturitasolle"? Miksi Poria ei haluta veturiksi? Näihin kysymyksiin pitäisi olla konkreettisia vastauksia niillä, jotka meitä edustavat ja työkseen lobbaavat. Onko kysymys esim. valtarakenteista, jotka ovat tyytyneet olemassa olevaan ja joilla on vallitsevissa oloissa mennyt hyvin? Kun sitten tuli 1990-luku, huomattiin, että jotain muutosta on saatava aikaan. Ja onhan paljon saatu aikaankin, mutta matka on pitkä. Miksi paikallisia resursseja ei käytetä laajemmassa mitassa, lähdetä hakemaan sitä oikeaa tekemisen meininkiä, fiilistä ja yhteishenkeä? Osaamista on vaikka kuinka paljon.