Hallinnollinen asiointi viranomaisten kanssa (kunnat, kuntayhtymät, valtio yms.) sähköistyy nopealla aikataululla. Yhä useampi viranomaisasia laitetaan vireille sähköisen lomakkeen, portaalin tai sähköpostin kautta. Myös työnhaku on suuressa määrin sähköistynyt. Monessa viranomaisessa ja suuressa yrityksessä on otettu käyttöön sähköinen rekrytointikanava, valtiolle on jo aikaisemmin rakennettu rekrytointiportaali, johon tallennetaan kaikki valtionhallinnon työpaikat, ja nyt Kuntaliitto on lanseeraamassa omaansa.
Rekrytointi tapahtuu sähköisesti siten, että työnhakija lähettää työpaikkahakemuksensa sähköpostin liitetiedostona viranomaisen kirjaamoon, rekrytointiprosessissa mukana olevalle viranhaltijalle tai viranomaisen rekrytointia varten rakentamaan sähköiseen tietojärjestelmään. Useimmiten viranomaiselta tulee saapumiskuittaus, mutta ei läheskään aina. Sähköiset tietojärjestelmät kuittaavat automaattisesti työhakemuksen saapuneeksi, samoin kirjaamot kuittaavat saapumisen, sen sijaan viranhaltijat unohtavat aika usein tämän kuittauksen sähköpostitse lähetettyjen hakemusten osalta, vielä yleisempää tämä vähintäänkin hyvän toimintatavan mukainen kuittaus jää unohduksiin yksityisellä sektorilla. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettu laki (12 §) on yksiselitteinen. Viranomaisen on viipymättä ilmoitettava sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta lähettäjälle. Ilmoitus voidaan toimittaa tietojärjestelmän välityksellä automaattisena kuittauksena. Sähköinen hakemus on siis aina kuitattava.
Hallintomenettelyyn kuuluu asian vireillepano, valmistelu, esittely ja päätöksenteko, jonka jälkeen päätös annetaan tiedoksi asianosaiselle. Kokemusteni mukaan viime aikoina on yleistynyt tilanne, jossa työnhakuprosessin päättymisestä ei tule minkäänlaista tiedoksiantoa hakijoille tai tulee kuntalain pykälien (88-95 §:t) ja hallintolain pykälien (46, 47, 54-56 §:t) vastaisesti ainoastaan tiedote kirjeen muodossa "Tehtävään valittiin N.N. Kiitämme mielenkiinnosta… allekirjoituksineen". Tiedoksiannosta puuttuu täysin valitus-/oikaisuvaatimusohjeistus. Kuntalain 94 §:n mukaan ”päätökseen, josta saa tehdä kunnallisvalituksen, on liitettävä valitusosoitus. Päätökseen, josta saa tehdä oikaisuvaatimuksen, on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi.”
Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle pitää lähettää luottamuselimen tai viranhaltijan päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Viranhakutilanteessa kaikki hakijat ovat asianosaisia, eli päätös on lähetettävä tiedoksi erikseen jokaiselle hakijalle. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetun lain 18 §:n mukaan hallintopäätös esimerkiksi viroista ja työsopimussuhteista voidaan antaa tiedoksi myös sähköisesti. Myös tällöin on annettava valitusosoitus tai oikaisuvaatimusohje.
Hallintolain 54 §:n mukaan ”viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla”.
Itselle on tapahtunut kaksi tapausta kahden viikon sisällä kunnallishallinnossa (kunta ja maakuntaliitto). Toisessa tapauksessa viranhaltijapäätös tehtävän täyttämisestä jäi tulematta (vaikka se luvattiin sähköpostissa tulleessa valitun nimeä koskevassa viestissä) ja toisessa yllä kuvatunlainen kirje tuli ilman minkäänlaista valitusohjetta.
Työnhaku on nykyään mennyt yhä enenemässä määrin siihen, että julkisesti auki olevaan virkaan tai toimeen valitaan jo samaisessa organisaatiossa työskentelevä henkilö. Aika turhauttavaa toimintaa sekä organisaatioiden sisällä että työnhakijoiden kannalta, kun hakemuksia tulee kymmeniä, jos ei satoja, ja rekrytoitava saattaa olla jo etukäteen "katsottu" valmiiksi.
Onko tiedoksiantamisen laiminlyönneissä kysymys hallinnon avoimuuden kaventamispyrkimyksistä, resurssipulasta, tietämättömyydestä lainsäädännöstä vai silkasta laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti